Haaveissa metsäpuutarha

Olen jo pitkään haaveillut metsäpuutarhasta. Meillä olisi useitakin hyviä paikkoja sen perustamiseen mutta ajattelin aloittaa sen rakentamisen pläntistä joka näkyy keittiömme ikkunasta. Alueen takana on todella iso kivi,  mikä olisi haaveissa kaivaa näkyviin. Haasteelliseksi paikan varmasti tekee se että se on koivujen välissä. Ajattelin kuitenkin yrittää. Katsotaan kuinka kesän mittaan käy, saanko aluetta eloon:)

Aluen on kooltaan noin 10x10m ja sijouttuu siis koivujen väliin ja on melko varjossa.

Kaikki linnunpöntöt menevät keväällä vaihtoon.

                                    Tuolla takana pilkottaa iso kivi joka on sammaloitunut.

Lintulauta on tehty vanhasta postilaatikosta ja vierailijoita käy paljon.

Kuhne allas

Mikä se sellainen on...? Kysyin minäkin kun mieheni sen minulle esitteli. No, se on tällainen yli 100v vanha vilja "laari". Siihen mahtuu juurikin kaksi ihmistä köllöttelemään saunomisen välissä. Kuhne nimestä en tiedä onko se oikea nimi. Mieheni kertoi työkaverinsa puhuneen, että Kuhne allas lämmitetään vaimolle työpäivän jälkeen.

Tämä "palju" löytyi naapurin vintiltä ja vuotavat raot turvotettiin umpeen laittamalla veteen suolaa.

Tervehdys!!:)

Jos näin kolmen kuukauden tauon jälkeen palailisi taaa blogin äärelle. Kyllä kaikkea on tapahtunut ja kuvia napsittu, mutta tuntuu että aika ei riitä istua koneen äärelle. Kesällä muutamme ulos ja niin kävi tänä sateisena kesänäkin. Saimme ulkosaunan terassin valmiiksi ja sen jälkeen alkoivat meillä peltotyöt. Viime syksynä kylvetyt laidunheinät paloivat, joten nyt piti homma uusia. Tänä kesänä saimme jännätä pääseekö koneella pellolle ja jos pääsee onko maa niin raskasta että siemenet eivät jaksa nousta. No vihdoin saimme siemenet peltoon ja nyt ovat ehtineet kasvaa jo hyvälle alulle.
Meillä on myös eläinkatras kasvanut. Tyttäremme osti ihanan pienen sekarotuisen koiran Helyn. Hely on meitä ilostuttanut kesän vilkkaudellaan ja sympaattisuudellaan,
Tyttäremme heppakatras kasvoi myös tavallaan kahdella hepalla. En ole tainnut muuten esitellä teille ensimmäistäkään eli Ashleytä. Se on jo vanha tuttavuus ja muutti kesällä kotiin ratsuttajan luota. Ashleyn kanssa käytiin Hauholla oriasemalla ja sen on nyt kantavana. Tämä uusin on sitten Ravella S joka tuli tytölle kesällä. Sillä olisi tarkoitus lähteä valmennuksiin ja kisoihin. Ekat kisat itseasiassa huomenna.
Olemme myös tehneet ulkona paljon hommia...uusi kukkapenkki, uusi kasvihuone ja kasvimaa ja ehkä suurin homma oli ratsastuskentässä. Nyt meillä on 20mx30m ratsastuskenttä, jolla treenaamisen pitäisi sujua hyvin.
Mielestäni syksy on paras vuodenaika ja tykkään koristella ja laittaa syksyisiä juttuja. Niistä varmasti jatkossa kuvia. Tässä kuvapläjäys teille meidän kulumisista...

Oikein ihanaa viikonlopun jatkoa, minä lupaan palailla jatkossa blogien äärelle tiuhemmin.

Meidän Jeppe ja Hely olivat heti kavereita. Jos Hely katoaa näköpiiristä pihassa, Jeppen yksi haukahdus tuo sen heti kotiin.

Tässä tätä heppakatrasta:) Tyttö Ravellan selässä ja alakuvassa edessä Ashley. Meidän Hessu poni voi mainiosti, Tosin mielialaan on varmasti vaikuttanut se, että laiduntaminen on jäänyt muutamaan tuntiin päivässä ja sateisina päivinä se ei ole llaiduntanut ollenkaan. Kaviokuume on hyvin pysynyt hallinnassa.

Perunatorni

Tässä muutama kuva meidän perunoista. Perunat laitoin astioihin kasvamaan vappuna. Laitoin eri paikkoihin mm. vanhaan lavuaariin ja sankoihin. Myös suihkulähdeallas sai täytteeksi multaa ja mukuloita. Yksi mielenkiintoinen kokeilu netistä täyttyi myös laittaa alulle, nimittäin perunatorni.
Vanhasta aitaverkosta tein pyörylän ja pyörylän seinät vuorasin heinällä. Sitten vain kerroksittain multaa ja perunoita. Eli aloitin laittamalla pohjalle runsaasti multaa ja sitten perunoita. Päälle runsaasti multaa ja jälleen perunoita. Tornin viimeinen kerros oli multaa. Kyllä sieltä on hyvin perunat lähteneet työntämään lehteä. Hieman koitosta epäilin, mutta alkanut hyvin ja mielenkiinnolla odotan mikä on lopputulos:)

                                                    Tässä kuvassa tornin "huippu".

Tässä vielä kuva Hullu-Jussista joka luonnollisesti oli tänään mullan levitys hommissa mukana.

Rippijuhlat tulossa

Meidän nuorimmainen joutui perumaan menonsa rippileirille,  koska leikkaus päivä sattui samalle viikolle. Niinpä vastineeksi sille hän aloitti eilen rippikoulun. Ensimmäisen päivän jälkeen oli ihan tyytyväinen ja onneksi nyt säätkin suosii niin saavat opiskella ulkona. Rippijuhliin kutsut lähtivät muutama viikko sitten ja värkkäilin ne itse. Tässä muutama kuva:)

Kortin aukeamalta löytyy kuva ristiäisistä siskon kanssa.

Tänään vein kukkakauppiaalle astiat asetelmia varten. Poika vaati että kakku tehdään itse joten pientä haastetta minulle:)

Ruukkukin sai pitsin

Koska sitä pitsiä sitten oli, niin pitihän sitä ruukkuunkin laittaa. Tuo rautalanka on ehkä jouluista, mutta en raaski siitä luopua:) Ruukussa tekokukkia, koska meidän Piukkis tykkää syödä aitoja. Oikein mukavaa viikonloppua kaikille:)

Tuunailua

Ajoittain iskee maalausvimma ja minulla onkin maalattavia juttuja aina odottamassa vuoroaan. Viime kesänä kyllästyin kotimme väreihin ja alkoi muutos. Vielä on paljon jäljellä tekemistä ja esim. makuuhuoneemme kaipaa täysin uutta kalustusta.  Meille satoi vihdoinkin lunta juuri kun olin haaveillut keväisistä kukkasista:)

Tässä muutama kuva tuunailuista. Vanhan lipaston maalasin valkoiseksi ja laitoin tuohon reunaan harmaata pitsiä. Samaa mitä laitoin rappusten reunaan.

Tämä puun värinen munakaappi on jo edesmenneen Tiimarin jäämistöä. Senkin sudin valkoiseksi:)

Tämä Ikean apupöytä sai uuden ilmeen kun sahasin jalkoja lyhyemmiski ja pintaan jälleen Helmi kiiltävää kalustemaalia.

Tässä meidän rappuset jotka nekin saivat osakseen valkoista maalia ja harmaata pitsiä.

Rautalangasta

Meiltä löytyy useita rullia vanhaa rautalankaa, joita on keräilty täältä lähimetsistä. Kun rautalanka-aitaukset on purettu, on langat jätetty kivien päälle. Hyvin vähän olen niitä hyödyntänyt,mutta jotenkin kuitenkin:) Yhteen kiemuraan laitoin jälleen led valolangan ja laitoin kiemuran eteisen kaapin oveen. Patterikotelo on kaapin oven takana ilmastointiteipillä kiinni. Pikkuisen suihkautin spray maalia rautalangan pintaan.

Löytö Kontista

Kävin SPR:n Kontissa ja löysin ihanan lasisen kuvun. Laitoin sinne punaiset led valot sisälle ja tykkään kovasti. Myöhemmin löysin siihen kaksikin eri jalkaa. Toinen lasinen on äidiltäni jäänyt ja toisen löysin Löytötavaratalosta. Joulukoristeen olen jo kerännyt pois ja lopputalven ilmeen pöydälle keittiöön miettinyt, josta varmasti kuvia myöhemmin:) Tuunasin myös matkalaukun ja keinuhevosen, niistäkin kuvia tulossa.

Tapetin tuunausta:)

Meillä on keittiössä koivutapettia, mihin olen jo kauan haaveillut linnunpöntöistä. Pikkuruisia pönttöä ei vain ole tullut vastaan mistään ennen kuin nyt. Askarteluliikkeestä Sastamalasta löysin pieniä pönttöjä jotka sudin valkoisiksi. Linnut löytyivät samaisesta kaupasta. Yksi pönttö odottelee vielä asukkaita ja pöllönkin haluaisin jollekkin oksalle istumaan:)

Mielikylvyssä

Olen nyt muutaman kerran ajellut Tampereelle Mielikylpyyn. Paikka sijaitsee aivan Tampereen keskustassa ja siellä on muistaakseni kymmenen asiakaspaikkaa. Oman ajan rentoutumiseen voi varata netistä ja rentoutuksia on erilaisia, eri tilanteisiin sopivia. Rentoutus kestää tunnin ja sen ajan saa makoilla pehmeällä divaanilla lampaantaljan päällä peiton alla. Paikan perustaja ja rentoutuksien vetäjä on itse elämässään kokenut jotain sellaista, jonka aikana olisi kaivannut kyseisenlaista rentoutuspaikkaa. Niinpä hän päätti sen perustaa itse. Ihmiset ovat hyvin paikan löytäneet ja kummallakin kerralla kun olen siellä ollut se on ollut täynnä. Oman vuoron voi varata helposti netistä ja yksi yksittäinen kerta maksaa 15€.
Ohessa suora lainaus nettisivuilta.

Hyvinvointi on psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kunnon yhdistelmä. Fyysisen kunnon ylläpito on helppoa, mutta psyykkisen kunnon ylläpito voi tuntua vaikealta toteuttaa. Siksi sille kannattaa varata oma aikansa ja paikkansa.

Mielikylpy on laatuaan Suomen ensimmäinen rentoutussali. Sijaitsemme Tampereen keskustassa hyvien kulkuyhteyksien päässä. Tutustu tunteihimme, varaa paikkasi varauskalenterista ja löydä jotain aivan uutta!

Rappusten ehostusta

Toivottavasti pukki tuo uuden kameran, koska nyt kuvat on kyllä aika karmeita. Mutta kyllä varmaan selvän saa miten rappuset yläkertaan muutti muotoaan. Meillä on laminaattia rappuset, mutta muo väliosat sain lopulta maalattua valkoiseksi. Rappusten reunaan laitoin harmaata pitsinauhaa. Pitsinauhan laitoin Erikeper liimalla ja sillä kyllä jämähti kunnolla kiinni. Jos itse teet samoin, muista pitsi silittää ennenkuin alat sitä liimata:)

MENO VINKKI, Vapriikin valkea joulu

Läimäys

Tähän väliin täytyy suositella yhtä sarjaa joka näkyy myös Yle Areenassa jälkikäteen. Se on Läimäys, joka kertoo kahdeksan tarinaa,  miten pikkupoikaan kohdistuva läimäys poskelle vaikutaa ihmisten elämään.

teksti täältä

LäimäysThe Slap, Australia 2011
Käsikirjoittajat Emily Ballou, Kris Mrksa, Brendan Cowell
Pääosissa Jonathan LaPaglia, Sophie Okonedo, Melissa George, Essie Davis
Teema klo 21.30 maanantai

Vuonna 1965 syntynyt Christos Tsiolkas on australialainen kirjailija, jonka työläisvanhemmat saapuivat maahan Kreikasta. Tsiolkasin viides romaani, enimmäkseen nelikymppisistä kertova The Slap julkaistiin vuonna 2008.
Kirja voitti Brittiläisen kansanyhteisön palkinnon, ja siitä tuli myyntimenestys. Euroopassa romaania ylistettiin ainakin The Guardian -lehdessä. Tsiolkasin tekstin sanottiin piirtävän tarkkaa kuvaa nykyisestä monikulttuuristuneesta ja keskiluokkaistuneesta Australiasta.
Kirjasta tehty draamasarja Läimäys alkaa Teemalla tänään. Tsiolkas itse on kehunut sarjaa, ja kahdesta ensimmäisestä jaksosta päätellen siitä onkin tullut hyvä.
488-sivuinen romaani on jaettu kahdeksaan pitkään lukuun, joissa kussakin tapahtumia seurataan eri henkilön näkökulmasta. Samaan tapaan sarjasta on tehty kahdeksanosainen. Päähenkilö vaihtuu jokaisessa jaksossa.
Aluksi tapahtumia katsotaan Melbournen lähiössä perheineen asustavan Hectorin (Jonathan LaPaglia ) silmin. Hector on täyttämässä 40, ja hänen vaimonsa Aisha (brittinäyttelijä Sophie Okonedo ) on valmistellut grillijuhlia useita päiviä. Juhlapäivän aamuna Hector ei kuitenkaan ajattele vaimoaan vaan perheen 17-vuotiasta lastenvahtia Connieta (Sophie Lowe ). Tekosyytä käyttäen Hector poistuu kotoa ja käy kutsumassa syntymäpäivilleen myös Connien.
Juhlissa Hector ja Connie ajautuvat uskaliaaseen flirttiin keskenään. Tilanne keskeytyy, kun perheystävien kolmevuotias pikkupoika alkaa huitoa ympärilleen krikettimailalla ja Hectorin serkku Harry (Alex Dimitriades ) läimäisee tätä poskelle.
Seuraa raju riita, jonka vaikutukset leviävät kaveripiirissä kuin veteen molskahtaneen kiven nostattamat renkaat. Toisten mielestä Harry teki oikein, toisten mielestä kyseessä on pahoinpitely ja poliisiasia. Suhteet joutuvat koetukselle.
Sarjassa tehdään paljon muutakin kuin puidaan juhlien tapahtumia. Toisessa osassa tapahtumia seurataan Aishan nuoruudenkaverin, Anoukin (Essie Davis ), näkökulmasta. Läpsäisy nousee esiin vain parissa kohtauksessa.
Anouk työskentelee television saippuasarjan käsikirjoittajaryhmän johtajana ja asuu itseään parikymmentä vuotta nuoremman miesnäyttelijän Rhysin (Oliver Ackland ) kanssa. Anoukin äiti sairastaa syöpää.
Avausjaksossa melko yksioikoista Hectoria näyttelevä Jonathan LaPaglia pääsee hyvään tulokseen kohtalaisen helpolla. Anoukin rooli on vaikeampi. Davis sopii tehtävään kuin nakutettu ja onnistuu tuomaan esiin Anoukin tunne-elämän ristiaallokon.
Kirjailija Tsiolkas on maininnut romaanin lempihenkilökseen 70-vuotiaan Manoliksen, koska tämä muistuttaa hänen isäänsä. Manoliksen osuuteen tarinassa päästään kuudennessa jaksossa.
Tsiolkasin äidinkin merkitys on ollut suuri: eräissä kotijuhlissa tämä antoi kurittomalle pikkupojalle peppuläpsyn, joka oli lähtöpiste koko romaanille. Poika tokaisi äidille: "Minuun ei saa koskea ilman lupaani." Äidin ällistys näytti kulttuurien, ikäpolvien ja maailmankatsomusten törmäyksen, josta Tsiolkas sitten alkoi punoa tarinaansa.

Hector ja Harry

Sisustamisen siideri

Minä harvemmin käyn paikallisessa ravitsemusliikkeessä alkoholi ostoksilla, mutta joskus on pakko mennä lahjapullo ostoksille. Kun nyt sitten kyseiseen kauppaan eksyin huomasin miten kauniita pulloja siellä onkaan:) Niinpä sain hyvän syyn ostaa muutaman siideripullon;) Tämä pullo löysi tiensä vessaan. Tekokukkahan siellä on, mutta näyttää aidommalta kun pullossa on vettä.

Mukavaa sunnuntai-iltaa!!

Jouluista tunnelmaa jo

Olen jälleen tuonne sivupalkkiin laittanut tuon tonttu kuvakkeen, mistä pääsee ihaniin joulublogeihin. Monet niistä ovat jo aktivoituneet. Yleensä en näin aikaisin joulua ajattele, mistä lie nyt on niin mielessä:) Tai siis aikaisin, onhan nyt marraskuu jo puolessavälissä. Meillä tyttö täyttää 18v marraskuun lopussa, joten ajatukset on niissä juhlissa. Lapsille olen suunnitellut jo ihan simppelin joulukalenterin, jonka varmaan näemme täällä joulukuun alkaessa:) olen vienyt paljon vanhoja joulukoristeita kirpputorille, joten pientä uusimista niidenkin osalta on tiedossa. Mukavaa ensi viikkoa kaikille:)




Christmas Countdown

Vanhalle kaapille uusi ilme

Meillä oli tarvetta liinavaatekaapille ja minulla toiveissa oli löytää vanha kunnon tilava liinavaatekaappi. Niinpä etsiskelin sitä kirppareilta ja vihdoin löysin sen Torista. Ihastuin siihen ensinäkemältä ja varsinkin sen tilavuuteen. Naapurin kanssa sitten mietimme miten sitä voisi tuunata. Ihana naapuri muisti nähneensä Avotakka lehdessä juuri samanlaisen kaapin maalauksesta jutun ja kiikutti minulle lehden saman tien. Kaappi on maalattu samalla tavalla kuten lehden kaappi oli. Vielä vetimiksi täytyy löytää sopivat valkoiset kun kohdalle sattuu...Mitäs tykkäätte:)?

Poistuvia muumituotteita

Jälleen vuoden vaihtuessa päättyy myös joidenkin Araban astioiden ja erityisesti muumiastioiden tuotanto. Täältä voit käydä katsastamassa mitkä astiat ovat poistumassa ja mitkä siis kannattaa hankkia kokoelmiinsa viimeistään nyt. Yksi poistuvista on musta muumipappa muki.

                                   Minun uusin Muumihankinta on ihanan värikäs Rantaelämää.

Syksyä lasikuistille

Hei vaan!!

Onkin viesrahtänyt tovi kun olen täällä ehtinyt kirjoittelemaan. Sairastin iki ihanan oksennustaudin ja harmitti kovasti kun torstai ja perjantai meni sisätiloissa. Onneksi ainakin tälle päivälle tuli vielä hyvä sää niin sai puuhailla ulkona. Siivoilin lasikuistin ja toin vähän syksyä sinnekkin. Luonnosta löytyy nyt kaikkia ihania materiaaleja mistä saa vaikka mitä. Viimeiset kukat keräsin maljakkoon ja idean maljakkoon nappasin ehkä maailman parhaasta sisustuslehdestä Jeanne d´Àrc living. Eli koiranruokatölkin ympärille pyöräytetty kakkupaperia ja narua. Kynttilöinä toimii viimeiset hyttyskynttilät.
Erityisesti minua tänä syksynä on sykähdyttänyt nuo kuivuneet auringonkukat:) Oikein mukavaa viikonloppua.

Maljakkona toimii tuunattu koiranruokatölkki.

Tästä kuvasta tulee ehkä jouluinen fiilis.

Tälläinen ilmestys löytyi kasvimaalta.

Niitä auringonkukkia tässä:)