sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Mistä tätä lunta oikein tulee...

Tuntuu siltä että taivas on rajaton päästelemään lunta. Sujuvasti kaikki on kateissa lumen alla, niin hienot asetelmat kuin kaikki tavaratkin. Tuntuu että aina kun aamulla silmänsä aukaisee niin lunta on tullut lisää ja nietokset vaan kasvaa.
Corokialle kävi köpelösti, maitotonkasta puhumattakaan...
Ja tässä meikäläisen ihana syysasetelma...

Joka nyt on muisto vain...

Tietysti talvella on ne ihanat puolensakin...Mikä sen mukavampaa kuin karauttaa täyttä laukkaa lumihangessa lumi pöllyten...
Meillä menee nyt tämäkin päivä sairastellessa. Eetulla on jälleen imusolmukkeet tulehtuneet ja kipu säteilee poskeen. Omalääkäri laittoi kyselyä Taysiin, että mikä ihme poikaa voisi vaivata kun tulehdus pysyy aina vaan. Kuitenkaan pojalla ei ole kuumetta eikä tulehdusarvot koholla.
Mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille :)

7 kommenttia:

seijastiina kirjoitti...

Pojalle paranemisia, tuo on ikävää, kun lapsella on, eikä voi auttaa :/

Mutta ompa lunta sielläkin, pikku lyhty jäänyt lumen peittoon ja asetelma, minulla samanlainen lyhty, kaunis ♥

Tuossa alimmassa kuvassa selvästi nauttii kumpikin, heppakin pääsee liikkumaan rivakasti ♥
Leppoisaa sunnuntaita :)

Anonyymi kirjoitti...

Näin se on että kyllä ainakin minä olen tuhon lumeen jo kyllästynyt ja välillä ihan vihaksi asti kun aina sataa ja sataa meilläkin takapihalla lunta ihan hirveästi.siis tuo kun alkaa sulamaan niin....
Voi on harmi että pojalasi on tulehduskierre päällänsä toivottavasti apu löytyy pian..kurjia tuommoiset ja kun se kuitenkin vaikuttaa yleiskuntoon vaikka ei kuumetta olisikaan..
kaunis heppa..Olen muutaman kerran ratsastanut ja luulin sen olevan helppoa..toisin kävi kun hyppäsin pois hevosen selästä nin enkö jo ollutkin maassa pötkölläni..jalat tutisi ja tulivat kipeäksi mutta olihan se kivaakin :D

TirriLiisa kirjoitti...

kiitoksia ihanista kommenteista:)
Nytkin siellä sataa lunta, eli taas saa olla raivaamassa polkuja auki.
Ratsastaminen on ihana harrastus mutta varmasti jalat on vetelänä jos hetkenkin on taukoa.
Saimme lääkäriajan täksi aamuksi kun taas olo on huonontunut.

kanaemo kirjoitti...

Ihan samat on mietteet täälläkin, lumi saisi jo riittää... :/ Olen ihan väsynyt siihen että kaikki on todellakin siellä lumen alla ja elämä jotenkin niin hankalaa. Hevosten tarhojen alin lankakin alkaa uhkaavasti painua hankeen. Viime talvena täällä meillä oli kyllä vielä enemmän lunta, sen huomaan pihalla tököttävistä valotolpista. Viime talvena valoa ei ollut näkyvissä kuin pari senttiä, nyt sentään vielä koko valotötterö. :)
Työmaalla silmät etsii haukan lailla työkaluja jotka mahdollisesti saattavat olla hangen keskellä. Niitä yritetään nostaa pystyyn jotain vasten ja johonkin ylemmäs, mutta varsinkin näin viikonlopun jälkeen saattavat olla jossain nietoksessa.

Ihana heppailukuva! :) Pojalla ihanasti korvat tötteröllä innostuksesta! <3

Toivottavasti lumentulo alkaisi riittää pikkuhiljaa ja TOIVOTTAVASTI löytyisi joku syy pojan tulehduskierteeseen, kurjaa tuollainen. Halaus sinne! :(

TirriLiisa kirjoitti...

Kiitos kanaemo! Meillä myös on jouduttu vetämään hevosille lankaa lisää kun ylimmäinen oli polvien kohdalla:(

Anonyymi kirjoitti...

Lunta lupaili säätiedotus lisää ;)
Totta,johan tuota tarpeeksi olisi vaikka talvi ihminen olenkin.....
Lapselle pikaiset paranemiset <3

Katjusha kirjoitti...

Minoon kans jo lopen kyllästynyt lumentuloon. Aina on piha tukossa ja saa hulluna puuskuttaa itelleen reittiä että eteenpäin edes pääsee.
Eikö tämä tästä kohtapuoliin kuitenkin helpota. Ollaan jo hyvän matkaa päästy hemikuussa eteenpäin.
Paremisia sinne pikkupotilaalle!