maanantai 17. tammikuuta 2011

Tirriliisa

Minulla on blogin kirjoittamisessa sellainen tapa, että kirjoitan jemmaan juttuja. Sitten kun tulee tallainen tilanne että on esim. sairaana, niin voi arkistosta raapaista jonkun jutun. Mukava on kuitenkin aina päivitellä ilman suurempia taukoja. Nyt varastosta löytyi juttua Tirriliisasta joka myös minun käyttäjänimenä tunnetaan:) Tirriliisaksi olen itseni ristinnyt yhden pupumme mukaan. Alhaalla kuva Tirriliisasta. Ikää sillä on jo kuusi vuotta. Tirriliisa on erittäin pirteä usean poikueen äiti. Nyt se on jo vetäytynyt viettämään leppoisia eläkepäiviä.
Mistä sinun nimimerkkisi on saanut alkunsa?


7 kommenttia:

kanaemo kirjoitti...

Onpa ihana pikku Tirppana! Ja Tirriliisasta tulee aina mieleen joku pieni ja söpö. :)

Minun blogini nimi tuli ihan tyhjästä, pidän kovasti vihreästä väristä ja kanoista. Vihreä Kana vaan kuullosti hyvältä. Olen aina sanonut, että vaikka kaikki muut eläimet joskus laitetaankin pois, niin kanoja meillä tulee varmasti olemaan. Kanaemo taas juontuu suoraan blogista ja siitä, että onhan täällä jonkun huolehdittava että jokainen suu tulee ruokittua, pyykit pestyä, joulukortit kirjoitettua, sukat parsittua ja monta muutakin asiaa. Kanaemo on sellainen huolehtija, tekee sitä sun tätä, ja vielä vähän tuotakin. :)

Katjusha kirjoitti...

Voi miten hellyttävä pupuliini. Pehmoisen näköinen turkki!
Katjusha vääntyy omasta nimestäni Katja (ylläri), olen myös usein Katjuska.
Katjushaan päädyin siksi, koska kerran Venäjällä matkatessani,semmoisella avustusmatkalla (lastenkoteihin vaatteita yms.) asustelin venäläisten siskosten pienessä töllissä. Tupa oli pieni, mutta he antoivat vieraanvaraisina oman huoneensa minun käyttöön. Aamusella oli ihana herätys ja kutsu aamupalalle kun oveen koputettiin ja hellällä äänellä kuiskattiin "Katjuuushaaaaa"....
Yhteistä kieltä meillä ei ollut, mutta venäläisperäinen nimeni yhdisti meitä :)

Aseman laidalla kirjoitti...

Sama mielikuva minullakin kuin ed. kirjoittajalla ;D Oma nimimerkkini on saanut alkunsa talomme sijainnista ja sen historiasta. Lapsistakin puhumme aina naapureiden kanssa tyyliin "Aseman lapset" ;=)

seijastiina kirjoitti...

Voi että on suloinen pikki Tirriliisa ♥
Minä kans ajastan joskus juttuja päivienkin päähä, esim. noita ruoka puolia kun teen.
Nyttemmin olen aika vähän ollut täällä, mutta eilen tekasin uuden blogin :)

TirriLiisa kirjoitti...

Kanaemo: Samaa mieltä kanoista. Tässä viimeisen kolmenvuoden aikana olen hurahranut kanoihin täysin.Ihanan kanaemon vaikutelman olen sinusta saanutkin:)
Katjusha: Ihana juttu tuo avustusten vieminen. Silloinhan näkee mihin tavarat menevät kun on itse viemässä.
Aseman laidalla: Nimestä tulee jotenkin ihana rauhallinen vaikutelma.
Seijastiina: Kävinkin jo uudessa blogissasi, hyvältä näyttää!

Sarppu kirjoitti...

Voi miten suloinen, olen ihan onnessani, kun voi toisen blogeista katsella eläinten kuvia, kun meille ei voi mitään ottaa astmani takia. Muistan silti aina serkkujeni pupuliinin, joka söi tapetit ja yritti jyrsiä sähköjohdotkin, oli aika vaarallista puuhaa....

Mari kirjoitti...

Minä en ole viitsinyt keksiä itselleni mitään nimimerkkiä, vaan olen ihan Marika kun olen kerran Marika :)