Lapset valjastivat eräänä päivänä Hanskin ja lähtivät pulkan kanssa liikenteeseen. Hiihtoratsastusvaljaat ostimme viime vuonna, mutta näköjään homma onnistuu pulkankin kanssa hyvin. Hanskilla on täysi raviura takanaan joten ei häiriinny vaikka perässä jokin kapistus tulee. Tosin varmasti kova meno muistui mieleen, koska sen piti tärkeänä puhista ja askeleet muuttivat muotoaan käynnistä ihmeelliseksi teputtamiseksi. Kuitenkaan se ei lähde rynnimään ja puskemaan eteenpäin, vaan tekee mitä ratsastaja pyytää.Hanskilla on ratsastettu vain noin neljä vuotta, ja Emmin opastuksella se oppi hyppäämään ihan rataan asti. Muutamat kisatkin ehdittiin kiertää, mutta sitten tytön selkä teki tenän ja nyt ratsastusharrastus on muuttunut kevyeksi maastoiluksi. Onneksi saimme loppiaiseksi näin hyvän sään, Eetua odottaa vielä tänään ulkojäällä jääkiekkopeli.
3 kommenttia:
Voi kun näyttää mukavalta ulkoilulta. Elämisen riemua!
Ihanaa! Ihan parasta talvitouhua heppojen kanssa! :) Meillä kanssa toinen tamma vetää perässään vaikka nojatuolia, jos tarve vaatii! Suokki vähän kuulostelee ja säpsyy nykyään takana tulevia, kun on ollut pelkästään ratsuna minulla jo monta vuotta.
Ihanaa kun on tuollainen luottoheppa, kummasti se päivä pienestä pulkkailusta piristyy pollellakin! :)
Hauskan näköistä puuhaa!
Lähetä kommentti