tiistai 25. tammikuuta 2011

Naapurit

Meillä täällä maalla tuo sana naapuri kattaa todennäköisesti ne ihmiset jotka asuvat tässä 3-5km säteellä. Naapureita on kovin monenlaisia. Joidenkin kanssa ollaan säännöllisesti ja enmmänkin tekemisissä, mutta joidenkin kanssa tietyissä tilanteissä.
Tässä yksi naapuri on sellainen, että yleensä yhteiset asiat liittyvät hevosten hoitoon ja apua pyydetään jos tarvitaan esim. hoitoapua puolin jos toisin.
No, yksi naapuri on sellainen, että jos soittelemme toisillemme se tarkoittaa kahta asiaa...Jos minä soitan hänelle, hän tietää heidän koiriensa karanneen meidän pihaan. Jos hän taas soittaa minulle, se tietää sitä, että meidän hevoset on heidän pihassaan. No, eilen sitten soiteltiin ja valitettavasti niin päin että hän soitti minulle...Kun puhelin soi, en edes uskaltanut katsoa hevosaitaukseen. Mutta niin siinä oli käynyt, että jostain käsittämättömästä syystä hepat oli rynnineet pois aitojen läpi, jolkotelleet ensin kilometrin tuota meidän pikkutietä ja sitten kääntyneet isolle tielle. Sitä tietä olivat menneet nätisti peräkkäin reilun kilometrin ja kääntyneet naapurin heinille. Siellä sitten naapuri oli pyydystänyt hepat ja nämä odottelivat tallissa kun tytön kanssa menimme niitä hakemaan.
Yleensä kun hepat karkaavat, ne jäävät omaan pihaan.Nyt jotain käsittämätöntä oli tapahtunut, kun olivat lähteneet suin päin pihasta pois. Ihmeellistä vielä se, että usein kotona ollessani usein katselen hevosia että kaikki on hyvin, nyt en sitten vilkuillut. Onneksi oltiin tytön kanssa sairaslomalla kotona, viimeksi kun naapurin soitto tuli, olin Rovaniemellä.
Kaikenlaisia naapureita tarvitaan ja näköjään kaikilla on oma tärkeä tehtävänsä:)
Karkulaiset...

5 kommenttia:

seijastiina kirjoitti...

Kauniita nuo teidän hepat ♥
Jännä tarina, mitähän lie säikkyneet, liekkö metsä lähellä ja joku susi tai joku siellä,, hui!
Onneksi todella olitte kotona.

Katjusha kirjoitti...

Voi, onneksi olitte kotona!
Meillä naapuri on se joka tekee meidän lumityöt. Meidän piha on liian suuri jos pitäisi joka kerta itekseen kolata.
Ja naapurit ovat myös eläinrakkaita joka helpottaa kyllä. Saadaan siellä käydä paijaamassa lampaita ja joskus jopa possuja kun ei kerta itellä "vielä" semmosia elukoita ole...

kanaemo kirjoitti...

Voi noita teidän poikia! :) Onneksi menivät suoraan sinne naapuriin aterioimaan, eivätkä jääneet tielle palloilemaan. Meillä ainakin nyt lumiseen aikaan kiertää niin huonosti sähkö langoissa, että heppoja saa todellakin silmä kovana kytätä, että mitä touhuilevat. :/ Ja kokeilevat kyllä hanakasti turvalla lankoja, että napsahtaako kunnolla vai ihan vähän vaan... Konttaamalla on yksi voimistelija yrittänyt lankojen ali tulla pari kertaa, onneksi olen huomannut ja karjaissut ikkunasta että tajuaa lopettaa. Hirvittää itseä ainakin nyt talvella, kun päivät ollaan aina tästä kotoa pois ja hepat keskenään ulkona. Kerran on musta prinsessa lähtenyt tuonne valtatielle, kilpahevosen luonne tuli esiin oikein kunnolla... Onneksi mitään ei sattunut ja heppa olikin jo tulossa kotiin kun lähdin sitä hakemaan. Sydän syrjällään välillä saa niiden kanssa olla.

Marika kirjoitti...

Hyvä kuitenkin että hepat löytyivät eikä ollut tapahtunut mitään! Nyky-ajan autoilijat eivät aina oikein tajua varoa ja ennakoida, autotiellä olisi voinut tapahtua pahasti! Loppu hyvin, kaikki hyvin :)

Varmasti hevoset ovat säikähtäneet jotain, jos joku irtokoira tms. on ne saanut vauhkoontumaan? Tämä jäänee arvoitukseksi. Toivottavasti säikyttelijä pysyy jatkossa poissa ja hepat omassa pihassa :)

Tirriliisa kirjoitti...

Ja kaikeksi onneksi hepat olivat kunnossa reissun jälkeen, tosin hiljaisia kun sieltä kotiin marssittiin:)