lauantai 11. joulukuuta 2010

Jeppe Antero Olavi

Niin, rakkaalla lapsella on monta nimeä:) Jeppe Olavi viettää päivät pihalla kuten itse haluaa. Tietenkin silloin kun emme ole kotona niin viettää päivän sisällä. Jeppen aika kuluu laumaansa paimentaessa ja pihaa vahtiessa. Sillä on myös peuran ja hirven luita, mitä se jemmailee ja kuljettelee pitkin pihaa. Yhtenä päivänä Jeppe oli epätavallisen väsynyt. Se vain loikoili sohvan pehmeimmällä paikalla ja vilkuili varovasti kun nousin, etten vain vetänyt tallipipoa päähän. Tämä olisi myös Jeppelle tiennyt ulkohommia. Päivän Jeppe makoili, mutta seuraavana päivänä jo vahti reippaana kuten aina. Niinhän sitä yksi koirakouluttaja sanoi, että väsynyt koira on onnellinen koira.

Silmät ei meinaa millään pysyä auki...
 
Täytyy tunnustaa että väsyttää...
 
Tässä on hyvä...
Palataan sitten iltapissalla asiaan...

6 kommenttia:

Tuula kirjoitti...

Ihana Jeppe!

Mukavaa viikonloppua Myllykylaan!

seijastiina kirjoitti...

Miten omp♥i ihana koiruus, kauniit värit!
Leppoisaa adventtia!

Tirriliisa kirjoitti...

Jeppe kiittä ja kumartaa:)

lumikissa kirjoitti...

Voi, kun toista väsyttää :) Tulenpa minäkin seurailemaan Sinun blogia. Ihania eläimiä teillä. Puput on aivan ihanan suloisia :)

Katjusha kirjoitti...

Kyllä Jeppe näyttääkin onnelliselta!

Marika kirjoitti...

Voi kuinka tulikaan rakas edennyt Rudi mieleen. Rudi oli myös väritykseltään brindle ja muutenkin hyvin samanoloinen pystykorva. Kamala ikävä vieläkin, vaikka taloon on ehtinyt tulla jo uusikin koira - ja muutenkin on kolme koiraa yhteensä :)