Eilen saimme uuden asukkaan navettaan. Carlos kukko saapui paikkaamaan syksyllä kukkojen taivaaseen lentänyttä Antsua.
Carlos puhkaisi munankuorensa ja kuoriutui maailmaan toukokuussa 2009, joten on nuori vielä ja meillä toivottavasti monta vuotta sen kanssa edessä. Kukko tuli heti hyvin juttuun emäntiensä kanssa ja on kohdellut heitä herrasmiehen tavoin. Carloksesta tulee iso kukko, on nyt jo puolta isompi kuin kanat, vaikka mielestäni kanatkin ovat meillä isoja.
Tänä aamuna kun menin tallihommiin kuului Carloksen upea kiekuminen. Tuo ihana ääni onkin aamuista puuttunut joten tuntui mukavalta huomata että kukko on jälleen saapunut pitämään kanoista huolta.
3 kommenttia:
Ihana Carlos:) Minäkin haluaisin ensi kesänä muutaman kanan ja yhden kukon. Tiedätkö, mistä tulee vihaisia kukkoja, kun monet niistä pelottelee?
Suosittelen kanoja lämpimästi! Mietin tuota vihaista kukko asiaa!! Ehkä niiden kohtelu ja elinolot vaikuttavat niiden käytökseen. Meillä kanat ja kukko ovat kesällä vapaana pihassa päiväs aikaan, ne saavat elää luontonsa mukaista elämää kaikkine kuopsutteluineen. Niillä on aina ruokaa ja seuraa. Pihalla ne juoksevat luo ja ovat aina touhuissa mukana.
Mutta täytyy myös sanoa, että valkoisten maatiaiskanojen sanotaan olevan agressiivisempia kuin ruskeiden.En tiedä mistä tuo johtunee, mutta on sen verran vaikuttanut että en ole valkoisia kanoja harkinnut.
Hyvää huomenta Tirriliisa ja terveisiä Satakunnasta!
Komean kukon olet saanutkin taloosi.
Minä olen auttamaton kana-akka, löydän heti blogit joissa kanat ja kukot laulavat!?
P.S Kukon saa varmasti vihaiseksi jos itse kiekuu tai antaa ihmisten kiekua kukon kuullen.
Ärsytyskynnys kukolla on matala, vieraiden kukkojen suhteen. :) Ja hyökkäys on paras puolustus - ajattelee kukkokkin!
Lähetä kommentti