maanantai 5. syyskuuta 2011

Taas kuuluu piipitystä...

Olen erään kanarouvan kanssa käynyt koko kesän keskustelua siitä, milloin olisi paras aika hautoa:) Ehdotin hänelle, että josko ensi keväänä. Tämä ei rouvalle kelvannut vaan löytyi useaan kertaan hautomasta mitä ihmeellisimmistä paikoista. Sorruin jo siihenkin, että otin munat pois ja patistin kanasen muiden mukaan ulos. Mutta huomasin muutama päivä sitten että kanarouva vetäisi pidemmän korren. Mennessäni navettaan kuului melkoista piipitystä yhdestä nurkasta. Kana oli jälleen keksinyt ihmeellisen paikan, eli oli muninut kumollaan olevan autonrenkaan ja seinän väliin ja saanut haudotuksi poikaset. Yhdeksän piipittäjää sieltä sitten oli kuoriutunut. Kana antoi itsensä hyvin kiinni ja sain nostettua heidät turvalliseen paikkaan. Nyt laitamme osan kanoista myyntiin, koska ilmeisesti tipujen tuloa ei voi estää ja hautojia on nyt kevättä ajatellen useita.

7 kommenttia:

mummeli kirjoitti...

Ihanat piiperot!

Riitta Sinikka kirjoitti...

Eiii, siis niiin ihania!!

MaMMeli kirjoitti...

Suloisia<3 Myisitkö minulle ensi keväänä hautovan kanan?

Tirriliisa kirjoitti...

MaMMeli! Sopii kyllä:)

MaMMeli kirjoitti...

Hihiii, kiitos :)))

Satu kirjoitti...

Hei! Sinulle on tunnustus blogissani! :-D

Tansku kirjoitti...

Heissan ystäväni,sinulle on blogissani jotain,käyppäs hakemassa sieltä!
Mukavaa alkavaa viikkoa